keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Lukihäiriöstä ja kirjoittamisen vaikeudesta

En ole suivaanunut tai muutakaan, vaan postaus on tehty ihan sen takia jotta tiedätte, että olen tietoinen itse omista "virheistäni".
Mutta olen nyt muutaman kerran saanut anonyymeiltä kommentteja mun kirjoitusvirheistäni. Joten ajattelimpa sitten tehdä ihan kokonaisen postauksen tästä aiheesta. Tiedän etten takuulla ole ainut joka tästä kyseisestä ongelmasta kärsii. Itse en häpeä tätä lainkaan. Teen parhaani, muuta en voi. Ja oikeestikkaan en edes halua kirjoittaa mitään kirjakieltä sillä murteet ovat katoava kielen rikkaus mielestäni. Ja kirjoitusvirheet ovat sitten asia erikseen. Minulle suurin ongelma on tunnistaa yhdyssanat. Ja sitten usein jää kirjaimia tupla vokaaleista kuin konsonanteista pois. Vaikka luen "tuotokseni" ainakin kolmeen kertaan läpi ennen kuin sen julkaisen, niin valitettavasti virheitä jää. Näppäily virheitäkin tietenkin sattuu, minäkun olen itse opetellut tän mun viis-sormijärjestelmän... Välillä tuntuu että sormet ja ajatukset eivät mee samaan tahtiin. Inhimillisiä virheitä siis. Eiköhän näitä satu kaikille, myös "koneillekkin"...

Mutta itse asiaan, tahdon siis laittaa teille ihan faktaa tähän ja nämä tiedot olen siis kopionut sivuilta jotka ilmoitan ennen kyseistä tekstiä. Jospa tämä pistäisi hiaman miettimään...
------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Seuraavan olen kopionut: LUKIHÄIRIÖ.FI sivuilta
Lukihäiriön ilmeneminen

Lukivaikeus voi ilmetä hyvin monella tavalla - toisille lukeminen on vaikeaa, toisille taas kuunteleminen. Kuitenkin yksittäisten sanojen lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat lukihäiriön ydinpiirteitä. Usein lukemisvaikeuksien rinnalla esiintyy myös kirjoittamisvaikeuksia.
Lukivaikeuden keskeisenä piirteenä pidetään vaikeutta hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa. Lukivaikeus voi ilmetä esimerkiksi lukemisen hitautena tai vaikeutena, oikeinkuulemisen vaikeutena, kirjoittamisessa kirjainten tai niiden paikan sekoittumisena tai kirjaimia voi olla liikaa tai liian vähän tai jopa sanoja puuttuu. Luetun ymmärtäminen, sanojen tunnistaminen tekstistä ja lukemista edellyttävien tehtävien tekeminen voi olla hankalaa. 
Paitsi varsinainen oikeinkirjoitus, myös kirjoitelmien laatiminen on monille vaikeaa. Lukivaikeuksisten on yleensä vaikea erottaa kuulonvaraisesti samankaltaisia äänteitä (esim. t-d, p-b), lyhyitä ja pitkiä vokaaleja (esim. aa, ee) tai kaksoiskonsonantteja (esim. kk, pp). Lukivaikeudessa ei ole kuitenkaan kyse ymmärtämisen vaikeudesta. Ymmärtämisen vaikeudet voivat liittyä laajemmin oppimisvaikeuksiin.
Lukivaikeus ilmenee harvoin pelkkänä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutena. Yleensä vaikeuksia ilmenee vielä enemmän kielten opiskelussa. Lukivaikeuteen liittyy erittäin usein vaikeuksia tarkkaavuuden ylläpitämisessä, matematiikassa ja motoriikassa sekä lyhytaikaisen muistin eli työmuistin kapeutta. Usein myös ajan hahmottaminen ja tarkat aikataulut tuottavat hankaluuksia.

Seuraava on taas OPI OPPIMAAN sivuilta kopiotu
Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden keskeisenä piirteenä pidetään vaikeutta hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa.
Lukivaikeuden (käytetään myös termiä lukihäiriö) ilmenemismuodot ovat hyvin vaihtelevia. Yksittäisten sanojen lukemisen hitaus ja virheellisyys ovat lukivaikeuden ydinpiirteitä. Usein lukemisvaikeuksien rinnalla esiintyy myös kirjoittamisvaikeuksia. 
Oikeinkirjoitustaidon harjaannuttua ongelmana saattavat olla ajatusten kirjallisen ilmaisun työläys ja sujuvien lauserakenteiden muodostamisen hankaluus.
Lukivaikeuden toissijaisina seurauksina voi olla luetun ymmärtämisen vaikeuksia ja lukemista saatetaan vältellä. Tämä voi haitata sanavaraston ja tietomäärän kasvua. Luetun ymmärtämisen työläys voi siis olla osa lukivaikeutta, mutta sitä voi ilmetä myös erillisenä.
Aikuisuuteen mennessä on yleensä omaksuttu kohtuullinen luku- ja kirjoitustaito. Ongelmat näkyvät tällöin erityisesti hitautena kirjallisissa töissä sekä vaikeuksina muun muassa vieraiden kielten oppimisessa. 
Lukivaikeuden yhtäaikainen esiintyminen muiden erityisvaikeuksien, esimerkiksi matematiikan tai tarkkaavuuden ongelmien, kanssa on tavanomaista.

WIKIPEDIASSA puolestaan kerrotaan kirjoitusvirheistä näin:
Kirjoitusvirhe on kirjoitusprosessin aikana tehty tahaton virhe, jonka seurauksena sana kirjoitetaan väärin. Kirjoitusvirheitä nimitetään myös typografisiksi virheiksi, ladontavirheiksi, mistä tulee nimi ”typo”.
Yleensä lukija osaa päätellä, mitä kirjoittaja on alun perin tarkoittanut, mutta sopivassa paikassa oleva kirjoitusvirhe voi tehdä tekstin täysin ymmärtämiskelvottomaksi, varsinkin silloin, jos lukijana on ihmisen asemasta tietokone.
Kirjoitusvirheiden yleisiä muotoja ovat:
  • peräkkäisten kirjainten paikkojen vaihtuminen
  • väärä kirjain
  • kirjaimen puuttuminen
  • yhdyssanavirhe
  • ylimääräiset kirjaimet, ylimääräiset genetiivin tai monikon päätteet sanassa tai virheellinen astevaihtelu.
Kirjoitusvirheet on joskus helppo huomata, koska ne häiritsevät aivoja luettaessa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
No niin, en tiedä kuinka moni teistä muistaa, mutta olen kertonut aikaisemmin että luen paljon, siis todella paljon. Osaan myös kieliä, mutta niitäkin rajallisesti. Olen matematiikassa aivan todellinen luuseri, se ei vaan oo mun juttu enkä oo koskaan tajunnut niitä kaavoja koulussa. Samoin kun mut mun äikän opettaja haukkui monen monta kertaa aivan toivottomaksi kieliopin suhteen. Se sama pätee myös muiden kielien kanssa. Ne mitä niitä nyt osaan on kieltämättä mun elokuvaharrastuksen kautta suurin osa opittua. Kuulo muistissa mulla ei oo mitään vikaa. Muistan myös hyvin mitä olen lukenut ja luen nopeasti. Ääneen lukeminen on sitten eri juttu kokonaan. Ja siltikin luen joka ilta lapsilleni iltasadun vaikka hankalaa onkin.
Pidän kirjoittamisesta, pidän myös lähes kaikesta mitä käsillä voi tehdä mm. käsityöt, kuvaamataito, nikkarointi. Näin ollen en pidä lainkaan huonona asiana yhdistää niitä kaikkea tässä minun blogissani. Jos tarkoitus on masentaa jollain tavoin minua noilla anonyymi kommenteilla joissa huomautellaan kirjoitusvirheistä, niin joo, joskus kalahtaa ja kovaa. Mutta toisaalta minä pidän tätä omalla kohdallani myös harjoituksena ja tapana ilmaista itseäni. Ja uskokaa pois tälläisen "kirjoitusvammainen" on saanut jopa kaksi novelliakin julkaistuksi lehdissä :D
Joskus vain olen ajatellut mitä itse tekisin asian kanssa joka häiritsisi minua suunnattomasti, niin paljon että sen takia pahoittaisin tuntemattoman ihmisen mielen tietämättä taustoista mitään. Valitan, mutta minusta ei ole sellaiseen. En näe tarpeelliseksi kenellekkään huomauttaa siitä että hän tekee kirjoitus virheitä. jos teksti on oikeesti yhtään luettavaa ja siinä on jokin järkiperäinen juonikin, niin siinä ei pari yhdyssana virhettä tai parin kirjaimen puuttuminen/sekaantuminen haittaa. Mutta minä olen minä, ja anonyymit ovat jotain muuta nähtävästi. Itse olen sitä mieltä, että välillä kannattaisi ehkä vilkaista peiliin ja miettiä miltä toisesta oikeesti tuntuu...

Olen pahoillani tästä avautumisesta. Toivon myöskin että tämän tekstin/postauksen myötä nämä huomauttelut mun kirjoitusvirheistäni nyt loppuisivat. Ja juu, en ole julkaissut likipitäenkään niistä kaikkia, sillä ne eivät ole olleet millään tavoin asiallisia, joka on siis kommettien jättämisessä ja julkaisussa toiveenani. Mitään haistatteluja en päästä läpi.

Yhä vieläkin kommentit ovat tervetulleita, kunhan ovat asiallisia... :) Ja olisi jopa toivottavaa, että postaus herättäisi edes jonkin sortin keskustelua...


12 kommenttia:

  1. Itsellä lukihäiriö on lievempi, mulla jää usein kirjaimia pois tai jopa sanoja. Vaikka miten yritän tarkastaa tekstiä itse, en näe omia virheitäni. Siksi apuna käytän usein wordin oikolukua, se auttaa paljon. Vierasperäiset sanat ovat myös ongelma. Ala-asteella prinsessa ja prinssi oli aina kirjoitettuna pirsessa ja pirssi. En vain nähnyt siinä kirjoitusvirhettä vaikka sitä mulle siitä kerrottiin. :)Kirjoittamisen lisäksi lukeminen on vaikeaa, hyppelen riviltä toiselle ja keskittyminen on lähes mahdotonta. Siksi pidänkin paljon kuvista. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama se on mulla, vaikka kuinka tekstin tarkastaisi niin en vain huomaa itse niitä virheitä :( Mulla on niin höhlä tää mun läppäri että kaikki mitä nytkin tähän kirjoitan tulee punaisella alleviivattuna (vaikka eiheän ne julkaisun jälkeen enään näy). Koneessa jokin asetus päin prinkkalaa ja vaikka olen yrittänyt kieleksi muuttaa suomen, niin ei vain onnistu. Pitäsiköhän mun vaihtaa kieli enkkuun? ;D No ei vaineskaan, sitten niitä virheitä vasta tulisikin.

      Poista
  2. Hyvä että avauduit olen itsekki saanut juuri näitä kommentteja,vaikka ei mulla varsinaisesti lukihäiriötä ole niin voin samaistua sun kanssa.Virheitä sattuu kaikille ja minusta pääasia et lukija ymmärtää mistä kirjoitat ja eihän kenenkään ole pakko lukea.Toivotaan et näitä ei tulisi kellekkään ja tsemppiä jatkossakin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsemppauksesta Eekku. Nää tämmöset huomattelut ja asiattomat viestit ovat onneksi mun mielestä niitä ainoita ikävämpiä asioita tässä blogin pitämisessä.

      Poista
    2. Samaa mieltä olen =) mutta ei anneta sen lannistaa meitä

      Poista
  3. Minulla ei edes oikoluku aina auta :D Kun sana on punaisella tiedän, että siinä on virhe, mutta vaikka kuinka tarkkaan ja tavuttaen luen, en virhettä sanasta löydä! Välistä hiukan ärsyttää kun ei kirjoittaminen suju ongelmitta, mutta eniten taitaa ongelmia olla niillä lukijoilla kun jaksavat valittaa. Ei siihen kirjoitusvirheeseen kuole, varsinkin kun monet sanat osaa lukea oikein, vaikka puuttuisi tai olisi liikaa kirjaimia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu, siihen ei todellakaan kuole :D

      Poista
  4. Älä ole yhtään pahoillasi avautumisestasi! Hyvä kirjoitus ja hyvästä asiasta.
    Kaikki eivät ole äidinkielen maistereita eikä todellakaan tartte ollakaan, mitä sitten vaikka vähän tulee kirjotusvihreitä ja yhdyssanat ei onnistu, pääasiahan on ihan muualla =)
    Ja mä oon sitä mieltä, et jos tollaset asiat jotain ihan hirveesti häiritsee, niin olkoot sitten lukematta, nih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oon samaa mieltä, tyytykööt kattomaan vaikka sitten kuvia... paitti kyllähän niistäkin saa aina jotain huomauttamisen aihetta ;D

      Poista
  5. Hyvä postaus! Itsekin kärsin lukihäiriöstä. Olen onneksi oppinut aika hyvin omat sudenkuoppani ja kirjoittaminen sujuu nykyään ihan hyvin, johtuen hirmuisen kovasta työstä, jonka olen kirjoittamiseen eteen tehnyt vuosien ajan. Minulla on auttanut, että olen oppinut missä kohtaa teen virheitä (yhdyssanat, sanajärjestys lauseessa ja kaksoiskonsunantit). Pikku hiljaa olen oppinut kiinnittämään niihin huomiota ja sen kautta korjaamaan ne. Mutta pitkä ja kivinen tie se on ollut!

    Lukeminen puolestaan ei vieläkään ole vahvuuteni, olen siinä auttamattoman hidas ja joudun usein lukemaan saman lauseen useaan otteeseen ymmärtääkseni sisällön.

    Minusta on vain ihana, että meitä on moneen junaan ja blogit eivät todellakaan ole mitään äidinkielen oppikirjoja. Tehdään jokainen sellaisella tyylillä kun itsestä tuntuu parhaalta :) En pysty ymmärtämään miksi joku kokee tarpeekseen huomauttaa aiheesta! Jos ei miellytä, voi aina siirtyä muualle lukemaan.

    Mutta tämän pitkän kommentin tarkoituksena oli vain sanoa, että tsemppiä sinulle ja tee tätä omaan mukavaan malliisi! Sinulla on mukava blogi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla että joku voi käsittää asian väärin, mutta on oikeesti ihan hyvä että meitä on moneen junaan. En siis minäkään ole tämän lukihäiriöni kanssa yksin. Tokihan sitä toivoisi osaavansa ja olevansa täydellinen, mutta kun en oo ;D
      Todella mukavaa huomata että tämä aihe on saanut tosiaan toiveeni mukaan keskustelun jollain tasolla alkamaan. Harmittaa vaan että mulla on facebookin kanssa ongelmia ja en siksi pysty tätä postausta linkittämään sinne... saataisiin varmasti sitäkin kautta lisää keskustelijoita ja kommentteja mukaan.
      Kiitos tsemppauksesta ja ihana kuulla, että pidät blogistani, parhaani teen sen eteen :)

      Poista
  6. Tästä oli varmasti hyvä muistuttaa, ja itsekkään en ymmärrä ilkeitä kommentoijia. Ja minusta tämä oli hyvä muistutus/huomautus siitäkin, että myös lukihäiriöinen voi pitää blogia :)

    Itsellä ei taas luetun ymmärtäminen ole mitään huipputasoa, luen tekstiä suunnilleen kirjaimen kerrallaan, todella hitaasti siis. Ja välillä unohdan, mitä olenkaan lukenut, tai sitten se ei vain ole jäänyt mieleen. Ja jonkin asteisesta tarkkaavaisuushäiriöstäkin "kärsin", välillä huomaan "lukeneeni" pitkän pätkän, mutta ajatelleeni jotain aivan muuta :D Tykkäisin lukea kirjoja, mutta se on melko työlästä, ja kirjan täytyy olla todella hyvä, että jaksan siihen keskittyä. Blogit on melko sopivan mittaisia mun luettavaksi :D

    VastaaPoista

Kommentit ovat tervetulleita olivat ne sitten risuja tahi ruusuja, kunhan ovat asiallisia :)